RecoveryRoom -blogi

Tässä blogissa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa fysioterapia, urheiluhieronta, jalkaterapia, osteopatia, palautuminen, fysiikkavalmennus, personal-training, ja kaikkiin edellämainittuihin liittyvät asiakokonaisuudet ja ilmiöt. Kirjoittajina toimivat RecoveryRoom -henkilökunnan jäsenet. Blogissa tullaan tulevaisuudessa myös haastettelemaan eri lajien, eri tasoilla vaikuttavia urheilijoita ja muita toimijoita.

Fysiikkavalmentajan puheenvuoro

Kirjoittanut Raimo Stefanov

Raimo Stefanov on Tapiolan Hongan koripallo-organisaation tulevan kauden 2019-2020 fysiikkaharjoittelun päävalmentaja. Hän on toiminut seurassa eri ikäisten junioreiden ja aikuispelaajien fysiikkavalmentajana edelliset viisi vuotta. Hän jatkaa aiemmin aloittamaansa fysiikkavalmennuksen kehitysprojektia muiden töidensä ohella, viemällä oppimaansa tieteellistä tutkimustietoa käytäntöön.

Tapiolan Hongan urheiluvalmennuksen kehittämisprojektin tarkoitus ja tavoitteet

Seurassamme on pitkään tehty erilaisia tiedonkeruu- ja kehittämisprojekteja, joilla on kehitetty päivittäisvalmennusta, sekä suunniteltu harjoittelun pidemmän ajan ohjelmointia. Kehitystoiminta on tuonut valmennukseen paljon uusia elementtejä ja lisännyt entisestään sen järjestelmällisyyttä ja ammattimaisuutta. Viime vuosien aikana valmentajien keskuudessa on koettu tarve toiminnan yhtenäistämiselle, jotta pelaajien harjoittelu jatkuisi progressiivisena myös valmentajan vaihtuessa. Tavoitteena on nivoa yhteen valmentajien kokemusta ja osaamista, sekä urheiluvalmennukseen ja vammoihin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa. Tätä kautta toimintaamme voidaan kehittää.

Projektin syvimpänä tarkoituksena on pehmentää laskua, kun pelaaja siirtyy fyysisesti vaativampaan toimintaympäristöön. Pyrimme löytämään parhaat keinot liian suurten harppausten välttämiseksi harjoittelun ja pelaamisen intensiteetin ja määrän suhteen yhdellä kertaa. Jos nuoren urheilijan kuormitus kasvaa suuria määriä äkkinäisesti, voi se johtaa ongelmiin. Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammat ja pahimmillaan psyykkisten tai fyysisten elinjärjestelmien ylirasitustilat.

Haasteita kuormituksen seuraamiseen ja säätelyyn tuo osaltaan myös vuosi sitten uudistunut Suomen koripalloliiton sarjajärjestelmä. Ikäryhmäjakoihin tehtyjen muutosten seurauksena yhä useammat juniorit seurassamme pelaavat ja harjoittelevat yhdessä eri ikäisten pelaajien kanssa harjoitusviikon sisällä. Tämä uudistus varmasti on koripallotaitojen kehittymisen kannalta hyvä asia, koska pelaajat pääsevät toisinaan pelaaman hieman tasoaan kehittyneempiä yksilöitä vastaan ja toisinaan taas heikompiaan vastaan oman harjoitusryhmänsä lisäksi.

Monet pelaajat harjoittelevat myös aamuisin seuran omissa aamuharjoituksissa, sekä erilaisten urheilua painottavien koulujen aamuharjoituksissa. Näiden pelaajien kohdalla seuramme valmentajien tulee seurata erityisen tarkasti pelaajien kuormitusta ja säännöstellä harjoittelua järkevästi seuran iltaharjoituksissa.

 

Rasitusvammojen ja ylirasituksen ennaltaehkäisemisen keinot

Tutkimustiedon kerääminen seuran kehittämisprojektia varten alkoi vuoden 2017 syksyllä. Uutta tietoa on sen jälkeen hankittu pääosin fysioterapeuttiopiskelijoiden toimesta osana Tapiolan Hongassa suoritettuja työharjoitteluita ja projektiopintoja. Tätä tietoa on jo ehditty ottamaan osaksi käytäntöä.

Seuraamme jatkossa pelaajien subjektiivisia kokemuksia kuormituksen tasosta päivittäisen RPE -kuormittavuuskyselyn (rate of perceived exertion) avulla. Laskemme myös pelaajien akuutin ja kroonisen työkuorman suhdetta (acute: chronic workload ratio). Edellä mainittujen työkalujen avulla voimme hallita yksilöiden liikehdintää harjoitusryhmien välillä. Näin olemme myös paremmin tietoisia siitä, koska pelaajan pitää keventää harjoittelua, tai pitää kokonaisia lepopäiviä. Jaamme myös tietoja ryhmien yhteistyötä tekevien valmentajien kesken. Kun kaikkien ryhmien valmentajat tietävät missä mennään, on liikehdintä turvallisempaa. Tämäkään toiminta ei varmasti tule täysin poistamaan rasitusvammoja tai ylirasitustiloja, mutta pyrimme vähentämään ylikuorman aiheuttamien kohonneiden riskien syntyä.

Rasitusvamman tai ylikuormituksen oireiden tunnistaminen niiden alkuvaiheessa on ylipäätään hankalaa. Usein lapset eivät uskalla heti kertoa vanhemmilleen tai valmentajilleen, jos joku paikka hieman kolottaa. Lisäksi hyvän ja pahan kivun tunnistaminen on lapselle joskus haastavaa. Kun kivusta uskalletaan vihdoin kertoa, on usein vamma jo syntynyt, tappio on niin sanotusti jo kärsitty.

Rasitusvammojen taustalla on usein lukuisia syitä ja tekijöitä, yksi vaiva johtaa toiseen. Koripalloharjoittelun lisäksi kaikki muu ihmisen toiminta ja toimimattomuus, perintötekijät, elintavat ja monet muut asiat vaikuttavat rasitusvammojen syntyyn. Yritämme entistä tiiviimmän yhteistyön kautta kehitysprojektissa tehdä parhaamme vammojen vähentämiseksi, keskittyä asioihin joihin voimme vaikuttaa. Keräämme tietoa harjoittelun määrästä ja kuormittavuudesta jokaisen pelaajan osalta, jotta harjoittelun määrä saadaan päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla tieteellisen tutkimustiedon ja urheilijan harjoittelutaustan pohjalta mahdollisimman sopivalle tasolle. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, mutta oikeilla työkaluilla, yhteistyöllä ja objektiivisella lähestymistavalla voidaan päästä lähemmäs optimaalisia määriä ja intensiteettiä.

Liikkeen laatu

Ihmiskeholla on taito kompensoida suoriutuakseen vaativistakin liikkeistä, vaikka liikkeen laatu ei olisikaan keholle otollinen. Yhtenä keinona liikken laadun arvioimiseksi teemme seurassa tästä keväästä alkaen vuosittain kaikille yli kymmenvuotiaille pelaajille FMS-testit Laurea -amk:n fysioterapeuttiopiskelijoiden toimesta. FMS – eli Functional Movement Screening test, on yleisimpiä liikemalleja tarkasteleva testipaketti. Testi ei sinänsä anna ratkaisua ongelmiin, mutta sen avulla voidaan helposti ja nopeasti löytää haasteet henkilön perusliikkumisesta. Testissä myös huomataan jos jokin tyypillinen liikemalli, kuten esimerkiksi syväkyykky aiheuttaa testattavalle kipua. Testi siis toimii hyvänä työkaluna, jonka avulla voidaan kipuja kokevat tai perusliikkumisen kanssa vaikeuksia kohtaavat urheilijat ohjata jatkotoimenpiteisiin, kuten fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle. Tuki- ja liikuntaelimistön haasteisiin voidaan löytää ratkaisu esimerkiksi fysioterapeuttisen harjoittelun kautta.

Laureassa testit on liitetty osaksi Ihmisen liikkeen ja liikkumisen opintojaksoa. Testien osalta Laureaa edustanut fysioterapian lehtori Heikki Penttiläkertoo asiasta: ”Yhteistyö Laurea –amk:n ja Tapiolan Hongan koripallo-organisaation kanssa tuottaa fysioterapian opiskelijoille käytännön soveltavaa fysioterapiaosaamista. Pelaajien loukkaantumisriskiä arvioivan perusliikkumisen liikemallien tutkiminen mahdollistaa fysioterapeuttisen kliinisen tutkimisen ja päättelyosaamisen kehittymistä. Lisäksi testaaminen tuottaa asiakaskokemusta eri ikäryhmien kohtaamisista sekä fysioterapeuttisesta ohjaamisesta.”

Mielipide

Harjoittelu kehittyy. Uutta tietoa ja trendejä harjoittelusta ilmestyy jatkuvasti. Harjoittelun perusperiaatteet fysiologian ja biomekaniikan saralla ovat olleet likimain samat jo vuosikymmenten ajan. Projektin tarkoituksena ei ole keksiä mitään uutta tai mullistavaa. Päinvastoin, tarkoituksena on koota validiteetiltaan ja reliabiliteetiltaan pätevä systeemi harjoitteluun ja urheilijana kasvamiseen. Systeemi jota voidaan toistettavasti toteuttaa tilojen, ajan ja ryhmäkokojen puitteissa, antaa mahdollisuuden harjoittelun optimointiin. Systeemiä pitää kehittää jatkuvasti paremmaksi ja sitä pitää tarkastella objektiivisesti.

Harjoittelun kuormittavuus muuttuu väistämättä tavalla tai toisella, junioripelaajien siirtyessä uuteen valmennusryhmään uuden henkilön valmennettavaksi. Siinä missä pelaajien fyysinen kasvu ja urheilullisten ominaisuuksien kehittyminen nostavat harjoittelun ja pelaamisen kuormittavuutta, on myös jokaisella valmentajalla omat toimintatapansa ja standardinsa vaatimustason suhteen. Urheilijan aiempi harjoittelu sekä fyysinen kehitystaso vaikuttavat siihen, minkä verran ja minkälaisessa ympäristössä hänen on järkevää harjoitella.

Harjoittelu tuottaa usein tuloksia. Optimaalinen harjoittelu tuottaa todennäköisimmin parhaita tuloksia. Optimaalisesti harjoitellakseen urheilija, lapsi, nuori tai aikuinen tarvitsee hyvän perustan. Perusta voidaan todennäköisesti parhaiten luoda terveen kehon ja positiivisen, avoimen mielen varaan. Seuraamalla, mittaamalla, säännöstelemällä ja kyselemällä saadaan tietoa perustan vankkuudesta ja harjoittelun optimaalisuudesta yksilölle. Perustan luominen kannattaa tehdä rauhassa, kunnioittaen kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Kun vankka perusta on luotu, on helppoa aloittaa itse työ. Kipu on inhottava kilpakumppani, yksikään urheilija ei siltä tule välttymään. Yhdenkään lapsen ei kuitenkaan tulisi kilpailla jatkuvasti kipua vastaan.

Urheiluharjoittelu tähtää on suorituskyvyn paremmaksi tekemiseen. Liikunta sen sijaan parempaan terveyteen. Koripalloilijana itse työn aloittaminen tarkoittaa tässä tapauksessa ammattimaisen urheiluharjoittelun aloittamista. Tämän työn on kerrottu kestävän keskimäärin kymmenen vuotta. Työn tuloksen on kerrottu parhaimmillaan olevan urheilijan oman huipputason löytäminen, ”Prime”. Kaikille se ei tarkoita ammattilaisuutta tai mestaruuksia, osa valmennettavista ei edes ehdi aloittamaan työtä. Siinäkään ei ole mitään väärää tai huonoa. Pelkästään vahva perusta on jo itsessään hieno saavutus, johon juniorivalmennuksen tulisi aina ensisijaisesti tähdätä. Urheilussa pitää myös kilpailla. Joskus junioriurheilun sivutuotteena saavutetaan myös mainetta ja mammonaa. Voittaminen ja hyvät, onnelliset kokemukset kasvattavat urheilijan itsevarmuutta tulevaisuutta ajatellen. Tämä on erittäin arvokas ja hieno-, mutta ei perustan, eli terveyden ja hyvinvoinnin vaarantamisen arvoinen asia.

Raimo Stefanov 5.5.2019

Anna palautetta

Close Menu